viimeisiä viikkoja päiviä mitä lie

On taas tullu hoidettua yhtä sun toista häitä varten. Puku on käytetty ompelijalla muokattavana ja eilen sain sen tuoda jo kotiin, puvun siis. Joitain pikku hankitojakin tehty taas ja tytölle saatu häihin myös oma mekko. Enää ei olis paljonkaan asioita mielessä. Mitä nyt otettava yhteyksiä häiden esiintyjään, pitopalveluun mikä on ruokailijatilanne sun muu ja mihin hintaan. Miehen ja miehen pojan puvut kenkineen hankkimatta. Pitäs askarrella korttiastiaan kyltti, opaskyltit ja ikkunakarmiin jotenku sydämet kiinni. Ahistaa ajatuski et pitäis alkaa nyhertää jotain.... Mut ei voi mitään, tehtävä on. Onneks on idea miten tehä. Ja ne vieraiden paikat voi elämä. Kai sitä saa kaikki hoidettua ennen hääpäivää. Tuntuu vaa liiankin usein turhauttavalta. Otettava miehen kans sopiva juttuhetki illan aikana jahka saa tytön yöunille. 

"meil on hääpäivä

meil on häät

meil on häät

meil on häät

ei mitään pieniä häitä"

(poju-hääpäivä)

polttari aiheista postausta.

Että mä oon ollu ihan pähkinöinä viime päivät, mitä lähemmäks miehen polttarit tuli. Reilun kuukauden oon asiasta tienny, mutta ei oo voinu puhua asiasta, vaikka on tehny mieli vinkasta. 
No mutta. Tänään koitti se päivä, jolloin miehellä alko kyseiset pippalot.

Aamulla lähti normaalisti duuniin puol 7 jälkeen. Toivotin hyvää duunipäivää ja nähdään iltapäivällä (joopa, ellei jo aikasemmin). Bestman soitteliki sitte tilanne katsausta. Ja sano menevänsä isännän työmaalle 9 kahville, ettei tarvi kehittää erillistä syytä miks pamahtaa paikalle. Että ku olis saanu olla näkemässä tilanteen. 

Ite olin kotona tyttäremme kanssa, koska oltiin sovittu tytön kanssa, että leivotaan sämpylöitä yhdessä. Taikinahan oli siinä vaiheessa, että päästii asiaan. Olin ennen leipomisen alottamista puhelin yhteyksissä äitini kanssa. Ja just sillo isäntä ajaa kotiin. Ei muuta ku puhelu päätettii äitin kanssa ja kiireellä leipomaan. 

Sain just taikinan kaadettuu pöydälle  isännän astuessa sisälle. "Ihmettelin" et miks sää nyt tuut? Vastaus empä tiiä, pieni hymyn häivähdys suupielessä, ja se katse kerto enempi: "kyl sä taidat tietää!".... Leivo siinä nyt sitte sämpylöitä tytön kanssa ihan, ku en tietäskää mitää. No ei menny kauaa ku polttariporukka tuli hakeen isäntää mukaan. Bestmanille tilanne katsaus nopiaa pihalla, kaikki mukana mitä tarvii varsinki se PASSI. 

Koska JÄTKÄT LÄHTI VIETTÄÄN POLTTAREITA PRAHAAN.... Pikkusen siistii.... Nyt ovat jo perillä kohteessa. Lento oli tosin ollu vähän myöhässä, mut tuskinpa se hirveesti tahtia haittas. Saa nähä millä fiiliksillä tulee kotiin. Toivon mukaa sunnuntaina tulis, jos töihin menee maanantai aamuna....

Nyt tässä oottelen omia polttareita. Jännittyneenä, pientä hermoilua ilmassa saattaa olla. Ja niitä odotellessä oon enemmän tai vähemmän pähkinöinä.......

mutta näillä mennään :D